Kirjoitus on alunperin julkaistu Kalevan Lukijalta-osastolla 30.6.2014.
Suomeen vasta nimetty uusi hallitus on tyypillinen esimerkki suomalaisen poliittisen kulttuurin alennustilasta ja demokratiavajeesta. Hallitus on valittu ilman vaaleja ja poliittisesta linjasta sekä keskeisistä ministerin salkuista on päätetty suljettujen ovien takana puolue-eliitin kesken. Tiistaina nimetty uusi hallitus on kabinettipolitiikan ruumiillistuma.
Muokattu versio kirjoituksesta on alunperin julkaistu yhdessä professori Pauli Siljanderin kanssa Kalevan Alakerrassa 12.12.2013.
Uusimman PISA–tutkimuksen mukaan suomalaisnuorten oppimistulokset ovat pudonneet kärkisijoilta kaikilla mitatuilla osa-alueilla: matematiikassa, luonnontieteissä ja lukutaidossa. Suurin pudotus on matematiikassa. Järjestyssijojen muutokset kovassa kansainvälisessä kilpailussa eivät sinänsä ole kovin huolestuttavaa, ellei siihen samalla liittyisi koululaisten osaamisen heikkeneminen.
Kirjoitus on julkaistu yhdessä Samuel Siljanderin kanssa Helsingin Sanomien Vieraskynä-palstalla 10.12.2012. Alkuperäinen lainakattoesitys kaatui kesällä 2013. Finanssialan Keskusliitto teki laista kompromissiesityksen, jota valmistellaan parhaillaan uudeksi laiksi. Keskeisimmät kirjoituksessamme esille nostetut ongelmakohdat on korjattu uuteen lakiesitykseen.
Ministeri Antti Tanskasen makrovakaustyöryhmä ehdottaa, että lakiin kirjattaisiin vaatimus jopa 20 prosentin omarahoitusosuudesta asuntolainaa hankittaessa. Rahoitusmarkkinoiden sääntelyn tiukentaminen on ollut osa finanssikriisin jälkeistä kansainvälistä muutosta. Poliittinen sääntely ei kuitenkaan vaikuta kotitalouksien haluun ottaa lainaa eikä pankkien haluun antaa sitä. Lainakatto järkyttää olemassa olevaa rahoitusmarkkinoiden tasapainoa, on markkinoiden toimintaperiaatteiden vastainen ja vähentää hyvinvointia.
Kirjoitus on alunperin julkaistu Helsingin Sanomien mielipideostastolla 15.12.2009. Puheenvuoro liittyi ns. lautaskiisaan, jossa käsiteltiin kysymystä siitä, toimiiko Suomen pääasiallisena EU-edustajana presidentti vai pääministeri. Suomen perustuslakia muutettiin myöhemmin siten, että presidentin valtaoikeuksia kavennettiin ja kiistanalaisuus perustuslain tulkinnasta poistettiin pääministerin valtaoikeuksia lisäten.
Presidentin ja valtioneuvoston ulkopoliittisen vallan suhteesta on viime päivinä käyty kiivasta keskustelua. Kysymys koskee perustuslain tulkintaa, joka on ymmärretty vain lainoppineiden yksinoikeudeksi. ”Asiantuntijoiden” argumentit – jos niitä edes esitetään – vaikuttavat yhä kummallisemmilta (esim. HS 4.12.2009). Lue loppuun
Kirjoitus on alunperin julkaistu Helsingin Sanomien mielipideosastolla 3.4.2008. Puheenvuoro liittyi osittain innovaatioyliopistohankkeesta käytyyn keskusteluun. Hanke toteutui myöhemmin Helsingin kauppakorkeakoulun, Taideteollisen korkeakoulun ja Tekinillisen korkeakoulun yhdistymisenä Aalto-yliopistoksi.
Suomessa on viime aikoina käyty yliopistopoliittista keskustelua yliopistojen rakenteellisen kehittämisen ja innovaatioyliopistohankkeen ympärillä. On selvää, että suomalainen yliopistolaitos tarvitsee merkittävää lisärahoitusta, mutta pelkkä rahoituksen lisääminen ja rakenteelliset muutokset eivät nosta yliopistoja kansainväliseen kärkeen. Yliopistolaitoksemme ongelmat ovat huomattavasti rahoituspulaa syvemmällä, pitkälti suomalaisessa opiskelu-, opetus- ja tutkimuskulttuurissa.
Politiikan päiväkirja 